Kiitokset

Kiitokset

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Espoon kouluverkkosuunnitelma kokonaan uudelleentarkasteluun. Investointikaton on joustettava

Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

Espoon kouluverkkosuunnitelma kokonaan uudelleentarkasteluun. Investointikaton on joustettava



Espoon virkamiesten laatima  koulu- ja lukioverkkosuunnitelma (suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027) julkistettiin 11.1.2018. Esitys on nostattanut, odotetusti, kovan myrskyn ja keskustelun  lukio- ja  kouluverkon alueellisen tasapainon ja eritoten koulukorjauskohteiden aikataulujen ja priorisointien osalta.

Espoon demarit ovat erityisen huolissaan  Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua. Tilanne on vellonut aivan liian pitkään, ja vanhempien tuska ja epätietoisuus on jatkunut vuodesta toiseen. Lasten pitkät koulumatkat jopa toiselle puolelle kaupunkia ovat kuormittaneet kohtuuttomasti lapsia ja perheitä. Näin ei saa enää jatkua. Kaikki puolueet, kokoomus mukaan lukien, lupasivat hoitaa koulut kuntoon kuntavaaleissa 2017.

Espoon demarit tulevat vaatimaan Aarnivalkean ja Jousenkaaren kouluille  kestävää ja pysyvää ratkaisua esim. siirtokelpoisia  tyyppikouluja. Virkamiesesityksen ajatus  Aarnivalkean koulun pienten alakoululaisten  siirtämisestä Otaniemeen on vastuuton. Koulumatkat olisivat erittäin turvattomia.

Myös mm. Hösmärinpuiston ja  Pakankylän pienten koulujen lakkauttamisehdotukset arveluttavat Espoon demareita. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon  lapsivaikutusten arviointi  ja turvattava erityisosaamisen (mm. erityisopettajat) säilyminen.

Lukioverkon osalta demarit pitävät esitystä alueellisesti täysin epätasapainoisena: peräti viisi Espoon yhdeksästä lukiosta sijoitettaisiin Suur-Tapiolan alueelle. Jo edellisen valtuuston hyväksymä Meri-Matin lukio  ei ole poliittisista evästyksistä huolimatta  mukana investointisuunnitelmassa. Demarit eivät  hyväksy tätä: Meri-Matti tulee rakentaa voimakkaasti kasvavaan Matinkylään, etenkin, jos Olarin lukio on siirtymässä Otaniemeen. Esityksessä ei ole osoitettu  Matinkylään siirrettäväksi suunnitellulle Kaitaan lukiolle mitään tilaa. Espoon alueiden tasapuolinen kehittäminen tulee ottaa huomioon joukkoliikenneratkaisuissa. Lukioihin on päästävä myös Keski- ja Pohjois-Espoosta.

Kouluverkkoon liittyvää Tietotien kiinteistön vuokrahanketta on lisäksi viety eteenpäin kulissien takana vastoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan nimenomaista toivetta. Asia  vaatii tarkempaa selvittelyä.

Kokonaisuutena virkamiesesitys vaatii mielestämme suuria muutoksia ja näkemyksemme mukaan myös mekaanisen ja lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien ja koulun henkilöstön kannalta epäinhimillisen investointikaton avaamista.


Mika-Erik Walls, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuuston varajäsen (sd)

Martti Hellström, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuuston jäsen (sd)

lauantai 20. tammikuuta 2018

Espoon demarit: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan

Mediatiedote. Julkaisuvapaa heti.
Espoon demarit: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan

Espoon demareiden valtuustoryhmä vaatii kaupungilta nopeampaa toimintaa Espoon kotihoidossa ilmenneiden ongelmien kuntoon saattamiseksi ja vanhusten parissa työskentelevien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Ryhmä jättää maanantaina valtuuston kokouksen yhteydessä aiheeseen liittyvän valtuustokysymyksen.

- Espoon kotihoidon henkilöstön viestit on otettava vakavasti. Vaikka henkilöstömäärää on lisätty viimeisten kolmen vuoden budjeteissa 40:llä ja keväällä saadaan 20 hoitajaa lisää, on määrä suhteutettava kaupungin kasvavaan vanhusväestön määrään. Kodeissaan asuvat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia, joten myös hoidontarve on suurempi, toteaa demareiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs.

Kivekäs on ammatiltaan sairaanhoitaja ja teki viime kesänä työpäiviä kotihoidon henkilöstön kanssa vanhusten kotihoidossa ympäri Espoota.

- Espoon kotihoidon henkilökunta ansaitsee valtavat kiitokset. He tekevät työtään suurella sydämellä ja taidolla, hän kehuu, mutta lisää, että aivan liian moni hoitaja tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla.

- On hälyttävää, että 16 prosenttia työntekijöistä kokee töiden sujuvan huonosti tai melko huonosti.

Myös sosiaali- ja terveyslautakunna toinen varapuheenjohtaja, demareiden Johanna Värmälä on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja jakaa Kivekkään ajatukset.

- Työntekijät tekevät parhaansa, jotta asiakkailla on turvallista asua kotonaan. Uupuminen työssä on kuitenkin liian yleistä. Kotihoidon työntekijöiden jaksaminen on ollut esillä useasti myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Värmälä kertoo.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa saatiinkin Värmälän vaatimuksesta viime keväänä käsittelyyn kotihoidon kehittämisohjelma.

- Ongelmat on vihdoinkin tunnustettu myös virkamiestasolla, eikä korjaavien toimenpiteiden kanssa saa aikailla. Asukkaiden pitää saada tarvitsemansa palvelut ja päästä tilanteen niin vaatiessa hoiva- ja asumispalveluiden piiriin, vaatii Värmälä.

- Demareiden työ espoolaisten vanhusten hoidon ja hoivan turvaamiseksi on ollut vuosi toisensa jälkeen johdonmukaista. Budjettineuvotteluista toiseen olemme vaatineet riittävää resurssointia ja parempaa johtamista. Olemme kuunnelleet niin hoitajia kuin hoidettavia ja heidän omaisiaan herkällä korvalla. Emme jätä virkamiehiä tai muiden puolueiden jäseniä rauhaan vanhusten asioista puhuttaessa. Me olemme valtuuston poliittinen omatunto, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen.

- Kiitetään kotihoidon henkilökuntaa hyvillä työolosuhteilla ja kunnioitetaan vanhuksia inhimillisellä hoivalla, jonka hyvinvoiva ja riittävä henkilökunta varmistavat, summaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja demareiden Maria Guzenina.

Tiedustelut
Markku Sistonen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

046 8773884

lauantai 13. tammikuuta 2018

Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon!

Mediatiedote. Julkaisuvapaa heti

Espoon valtuuston demariryhmä: Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon!

Länsimetron toiminta ei ole alkanut ongelmitta. Tekniset ongelmat  ovat aiheuttaneet kohtuuttomia ongelmia asukkaille ja työmatkaliikenteelle. Monet suorat linjat Helsinkiin on kokonaan lopetettu. Ratkaisu on ollut harkitsematon.

Lisää hankaluuksia espoolaisille on aiheuttanut se, että mm. Pohjois-Espoosta on lakkautettu ja uhataan lakkauttaa  useita  bussilinjoja.

Espoon valtuuston demariryhmä vaatiikin, että osa suorista bussilinjoista Helsinkiin tulee palauttaa metroyhteyden rinnalle ruuhka-ajoiksi kunnes metroliikenne saadaan sujumaan ongelmitta. HSL:n on niinikään turvattava  julkiset  liikenneyhteydet myös muihin Espoon osiin ennen muuta Pohjois-Espooseen. HSL:n ja Espoon kaupungin on viipymättä palautettava espoolaisten luottamus joukkoliikenteeseen.


Markku Sistonen
Valtuustoryhmä  puheenjohtaja

046 8773884

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

ESPOON demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin Joulunumero 6/17 on juuri ilmestynyt

ESPOON  demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin vuoden viimeinen Joulunumero 6/17 on juuri ilmestynyt.  Tällä kertaa joulunumeromme on tavallista tuhdimpi. Perinteisten joulukuun asioiden jälkeen alkaa katsaus  mielenkiintoiseen vuoteen 2017. Jokainen kuukausi on saanut oman lastunsa.

Mukaan on mahdutettu paljon kunnallisvaalivuoden tunnelmia ja materiaaleja. Aiemmin julkaistuista  jutuista mukana on edelleen luettavissa valtuustoryhmän - sekä varsinaisten että varajäsenten tähän mennessä kirjoitetut esittelyt ja Valdemarin viiden vuoden aikana julkaistujen numeroiden teemalistat. Hyviä lukuhetkiä juttujen parissa.

Ja ennen muuta: Oikein hyvää Joulua itse kullekin säädylle.

Lehti on luettavissa  osoitteessa:

http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Espoon demarien valtuustoryhmän tiedottaja

maanantai 11. joulukuuta 2017

Espooon demarien valtuustoryhmä: Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin










Mediatiedote. Julkaisivapaa heti
Espoon demarien valtuustoryhmä: Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin 

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään Espoon kaupungin lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunto on hyvin kriittinen.
Espoon demarit ovat siihen tyytyväisiä mm. seuraavista syistä.

Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta, sillä muutosta valmistelevat maakunnat ovat varsin kaukana tästä.  Ei ole kenenkään etu, jos Uudenmaan kokoisen alueen palvelut sysätään hallinnolliseen ja taloudelliseen kaaokseen. Jos nykyistä, toimivaa ja jatkuvasti kehittyvää palvelua ryhdytään sote-uudistuksen nimissä jakamaan uusiin organisaatiolaatikoihin, vie vuosia,ennen kuin asukkaiden palvelut palautuvat edes nykyiselle tasolle. Asukkaat jäävät taka-alalle, kun fokus pyrkii kerta toisensa jälkeen siirtymään hallintohimmeleihin ja massiivisiin organisaatiojärjestelyihin. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi.

Lausunnossa Espoo pohtii, onko koko uudistus tarpeen Espoon kaltaisille suurille kaupungeille. Leppävaarassa, joka on  on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, oli vuodenvaihteessa 2016/2017 67 800 asukasta– siis enemmän kuin pienimmässä maakunnassa. Suomen suurin sote-uudistus on itse asiassa jo tehty ilman hallintohimmeleitä Espoossa. Keväällä 2017 avattu uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa.

Kansainvälisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kustannustaso on kohtuullinen.  Sote-organisaatioita on suurissa kaupungeissa viime vuosina kehitetty siten, että toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta ja kestää myös kansainvälisen vertailun.

Kertarysäyksellä  toteutettu sote-revoluutio ei tee palveluista yhdenvertaisia, pienennä terveyseroja eikä hillitse kustannuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen mukainen sote- ja maakuntamuutos aiheuttaa valtavat ICT-muutokset, joiden toteuttamisesta koituu lisäkustannuksia..


Markku Sistonen
046- 877 3884
Valtuustoryhmän pj.

Ovalan kokous 13.12.

OPETUS - JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA
Kokousasiat
   
§1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

  
§2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta
 
§3  Selitys hallinto-oikeudelle opettajan määräaikaisia virkasuhteita koskevassa asiassa
Opettaja on otettu useisiin peräkkäisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin eikä kaupungilla ole ollut lain mukaista perustetta määräaikaisuuksille. Korvausvaatimuksen tekijä on toiminut Espoossa määräaikaisena viranhaltijana ensin vuosina 2008-2011 ja sitten lukuvuosina 2014-2017 määräaikaisena tuntiopettajana. 

Espoon kaupunki myöntää vaatimuksen perusteen, mutta kiistää vaatimuksen määrältään.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltijalla, joka on ilman  lain mukaista perustetta otettu määräajaksi tai joka on ilman perusteltua syytä toistuvasti otettu peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Kaupunki paljoksuu esitettyä 18 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausvaatimusta.

§4  Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Painiityn väliaikaisen siirtokelpoisen päiväkodin hankesuunnitelmasta
Painiityn väliaikainen siirtokelpoinen päiväkoti rakennetaan varhaiskasvatuksen Leppävaaran palvelualueelle Lintuvaaraan. Painiityn siirtokelpoinen rakennus ei ole hyväksytyssä 10-vuotisinvestointiohjelmassa. Tilat vuokrataan leasingilla KVR-urakan kilpailutuksen voittaneelta tilaelementtitoimittajalta. Tavoitehinnan perusteella vuokra on 370 466,50 € vuodessa.


§5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Jupperin korvaavan siirtokelpoisen päiväkodin hankesuunnitelmasta
Jupperin korvaava siirtokelpoinen päiväkoti rakennetaan varhaiskasvatuksen Leppävaaran palvelualueelle Jupperiin. Hankkeen toteuttaminen siirtokelpoisena mahdollistaa Jupperin koulun, korvaavan päiväkodin ja kirjaston yhteishankkeen toteuttamisen tulevaisuudessa. Hankkeen valmistumisvuodeksi on esitetty 2027 Tilapalvelut liikelaitoksen investointiesityksessä vuosille 2018-2027. Jupperin siirtokelpoinen rakennus ei ole hyväksytyssä 10-vuotisinvestointiohjelmassa. Tilat vuokrataan leasingilla KVR-urakan kilpailutuksen voittaneelta tilaelementtitoimittajalta. Jupperin peruskorjaukselle varattu investointiraha jää käyttämättä. Tavoitehinnan perusteella vuokra on 364 466,60 € vuodessa.


§6 Sivistystoimen yleisten palveluverkkoperiaatteiden vuosille 2020-2030 hyväksyminen valtuuston käsittelyä varten
Sivistystoimi esittää palveluverkon periaatteiden päivittämistä vastaamaan
kaupungin yleisiä kehittämistarpeita. 

Sivistystoimen yleiset palveluverkkoperiaatteet

Sivistystoimen yleiset palveluverkkoperiaatteet on laadittu päätöksenteonja suunnittelunohjauksen tueksi. Periaatteiden soveltamisen tavoitteet esitetään erikseen liitteessä.

1.    Tarkoituksenmukaine, kattava palveluverkko ja laadukkaat, elinvoimaiset palvelut...  turvallisissa ja terveellisissä toimintaympäristöissä. Terveys- ja hyvinvointieroja kaventaminen...Palvelut tukevat kuntalaisen omatoimisuuden ja kotoutumisen sekä asiakkaan valinnanvapauden toteutumista.

2.    ... Uusille rakennettaville alueille luodaan hyvinvointia ja oppimista vahvistavia palveluja. ...

3.    Palvelujen laadukkuus, saavutettavuus ja vaikuttavuus toteutuvat monipuolisilla hankintatavoilla. Kumppanuudet, itsepalvelu ja sähköinen asiointi. Hyvä suunnittelu  toteutus ja ylläpito...toimintaympäristön turvallisuus ja viihtyisyys.

4.    Palveluverkko kattaa lähipalvelut, alueelliset palvelut, kaupunkitasoiset ja seudulliset palvelut. Palveluverkko ja palvelut vahvistavat asiakkaiden yksilöllisiä toimintatarpeita sekä kulttuurista ja kielellistä identiteettiä.

5.    Kulttuuri ja taide ovat läsnä asukkaiden arjessa ja fyysisessä kaupunkiympäristössä.

6.   ...  palvelut ... nsisijaisesti raideliikenteen ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. ...kevyen liikenteen reitit, joilta on turvalliset kulkuyhteydet palveluihin ja viheralueille.

7.    Julkisten tilojen joustava ja monipuolinen käyttö on kustannustehokasta, lisää tilojen saatavuutta ja espoolaisten vuorovaikutusta. Asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat avoimen julkisen tilan sisältöön ja käyttötarkoitukseen.

8.    Toimintaympäristön jatkuva arviointi ...  tarkoituksenmukaista, turvallista ja kustannustehokasta toimintaa. Palveluja keskitetään, yksikkökokoja kasvatetaan ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan harkitusti.

§7  Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019 (pöydälle 22.11.2017)
Ongelmallinen pykälä. Liittyy pienen esiopettajoukon asiaan?
Lukuvuonna 2017-2018 esiopetusta järjestetään 107 päiväkodissa ja 23 koulun tiloissa varhaiskasvatuksen järjestämänä sekä 18 koulun toimintana. Lukuvuonna 2018-2019 esiopetusta suunnitellaan järjestettävän 112 päiväkodissa ja 22 koululla suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana sekä 18 koululla suomenkielisen opetuksen toimintana.

Ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta on tähän asti järjestetty Päivänkehrän ja Soukan kouluissa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä ei kuitenkaan ole sellaisia vakinaisia esiopettajia, jotka voisivat ruotsinkielisen kielikylpyesiopetuksen ryhmiä opettaa, joten opetus on järjestetty määräaikaisin voimin. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, eikä kaupunginhallituksen 2009 tekemän päätöksen mukaan enää palkata OVTESin piirissä toimivia vakinaisia esiopettajia. Siksi lautakunnalle ehdotetaan, että Soukan koulun kielikylpyesiopetus siirtyy Yläkartanon päiväkotiin ja Päivänkehrän koulun esiopetus siirrettäisiin kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuulle mutta se järjestettäisiin edelleen Päivänkehrän koulun tiloissa.  Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on mahdollista järjestää kielikylpyesiopetus niin, että sitä antavat vakinaiset lastentarhanopettajat, joilla on valmiudet ruotsinkielisen kielikylvyn opettamiseen

§8 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet (pöydälle 22.11.2017) ...

Espoossa iltapäivätoimintaa on järjestetty avustuspohjaisena. Avustusta saavia palveluntuottajia on lukuvuonna 2017-2018 suomenkielisen opetuksen tulosyksikön puolella 22 ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön puolella 4.

Omana toimintana iltapäivätoimintaa on toteutettu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön osalta Koulumäen koulussa ja Saunalahden koulussa erityisen tuen oppilaiden osalta lukuvuoden 2014–2015 alusta lukien, Tuomarilan koulussa lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien ja Kirstin koulussa syksystä 2017. Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen osalta iltapäivätoimintaa on toteutettu omana toimintana Finno skolanissa lukuvuodesta 2012–2013 lukien sekä Karamalmens skolassa, Storängens skolassa ja Vindängens skolassa lukuvuodesta 2015-2016...
 
Muutokset lapsivalintakriteereihin ja iltapäivätoiminnan ryhmäkokoon

Iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuslain mukaisesti 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös. Iltapäivätoimintaa järjestetään talousarviossa iltapäivätoimintaan varatun määrärahan puitteissa.

Aiemmat lapsivalintakriteerit sisälsivät järjestyksen, jossa huoltajan valitsemalla toiminta-ajalla oli merkitystä. Lapsivalintakriteereitä on nyt muutettu vastaamaan tilannetta, jossa toiminta-aikaa on mahdollista muuttaa perheen tarpeen ja tilanteiden mukaisesti myös kesken lukuvuoden.

Hyväksyttäväksi esitetyissä iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteissa esitetään, että lapset valitaan iltapäivätoimintaan seuraavien kriteerien mukaisessa etusijajärjestyksessä:
a)    ensimmäisen vuosiluokan oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
b)    muut ensimmäisen vuosiluokan oppilaat
c)    toisen vuosiluokan oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
d)    kolmannen vuosiluokan tai sitä vanhemmat oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
e)    muut toisen vuosiluokan oppilaat

Mikäli valintaprosessissa tulee tilanne, että kaikkia samaan ryhmään (ryhmät a-e) kuuluvia hakijoita ei voida valita, suoritetaan valinta heidän välillään arvonnalla. 

Esitettyjen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteiden mukaisesti iltapäivätoiminnassa olisi laskennallisia 15 lapsen ryhmiä. Enintään kolme lasta voidaan ottaa ylipaikalle ilman palveluntuottajalle maksettavaa lisäavustusta. Oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös, sijoitetaan iltapäivätoimintaryhmiin kahden paikalle.

Avustusten myöntämisen periaatteiden muutokset

Avustusta voidaan myöntää yleishyödyllisille yhteisöille. Avustusperiaatteisiin on tarkennettu, että osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta, jos sen toiminta on yhtiöjärjestyksen perusteella yleishyödyllistä.

Avustuksen myöntämisen edellytyksiin ja avustusmääriin esitetään joitakin muutoksia ja tarkennuksia 
 Ryhmäkohtaisen avustuksen määrä pysyy 9 138 eurossa.   Erityisen tuen oppilaista maksetaan 70 €/kk lisäavustusta kompensoimaan menetettyä asiakasmaksua (sijoitettu kahden paikalle).
Ns. tyhjän paikan avustuksen maksamisesta luovutaan.  Maksamattomista asiakasmaksuista maksettavan avustuksen maksamisesta luovutaan.

Uutena avustusmuotona on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista lisäavustusta ohjaajaresurssin lisäämiseen, jos yksikköön on sijoitettu lapsia ylipaikoille ja yksikön käyttöaste puoltaa lisäavustuksen myöntämistä.

Ryhmäkohtaisia avustuksia maksettaisiin jatkossa elo-, marras- ja helmikuussa aiemman käytännön elo-, marras- ja tammikuun sijaan. Palveluntuottajalla on velvollisuus antaa selvitys avustuksen käytöstä ja käyttämättä jäänyt tai muuhun kuin hyväksyttäviin menoihin käytetty avustus peritään takaisin.

Periaatteet omalle toiminnalle

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämismuodoissa sekä palveluntuottajien valintaperusteissa on määritelty tilanteita, joissa iltapäivätoiminta voidaan toteuttaa omana toimintana. Nämä vastaavat lautakunnan aiempaa päätöstä.

Lisäksi on tarkennettu, että koululle korvataan jälkikäteen iltapäivätoiminnan toteutuneet, asianmukaisesti kirjatut kustannukset, enintään avustuksen ja asiakasmaksujen yhteenlasketun määrän suuruisena...

  
§9  Keväällä 2018 kilpailutettavat perusopetuksen iltapäivätoiminnan ostopalveluyksiköt


§10 Taiteen perusopetuksen avustukset vuodelle 2018
Espoossa taiteen perusopetusta antavat yksityiset oppilaitokset, joita vuoden 2018 alussa on kaikkiaan 16 (15 suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen). Näistä 12 on hakenut avustusta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalta vuodelle 2018.

Avustusta korotettiin vuoden 2018 talousarvioesitykseen 150 000 €. Lisäksi budjettineuvottelukunta on päättänyt 50 000 € lisäresurssista taiteen perusopetuksen avustuksiin oppilaspaikkojen lisäämistä varten. Esitys taiteen perusopetuksen määrärahasta on 4 472 000 euroa. Tästä varataan poikkeuksellisesti noin 20 000 € selvityksen tekemiseen (Selvitys taiteen perusopetuksen tilasta Espoossa) ja sisäisten tilakustannusten nousun varalle. Mikäli valtuuston päätös määrärahasta on esityksen mukainen, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa jaettava avustusmäärä on 4 452 003 euroa.

 Avustusta ehdotetaan myönnettäväksi yhdelle uudelle hakijalle musiikin yleiseen oppimäärään. Kahdelle hakijalle ei ehdoteta avustusta myönnettäväksi toiminnan kapeapohjaisuuden vuoksi.


§11 Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistaminen

Opetushallituksen on 24.4.2017 antamallaan määräyksellä tehnyt muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 lukuihin 1, 5, 6, 8 ja 12. Opetushallituksen määräys löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/download/182977_Muutosmaarays_perusopetus_ja_lisaopetus_OPH_866_2017.pdf  

Opetushallituksen vahmistamat muutokset edellyttävät muutoksia Espoon opetussuunnitelman lukuihin 1 ja 5.

Muutokset Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmaan esitetään tehtäväksi seuraavat muutokset:

Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta. Luvun ensimmäiseen kappaleeseen lisätään seuraavat lauseet:

”Espoossa opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä, mutta se on mahdollista järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomasti (ks. luku 5). Espoon kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet on kuvattu vuosiluokittain.”

”Koulukohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan erillisenä suunnitelmana Espoon yhteiseen pohjaan. Suunnitelma on koulukohtaisen opetussuunnitelman liite.”

Luvun 5. alaluvun 5.4 kohta ”Vuosiluokkiin sitomaton opetus” muutetaan seuraavan sisältöiseksi:
 ”Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Espoossa opetus on mahdollista järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti. Vuosiluokkiin sitomaton opetus voi koskea koko koulua, joitain luokka-asteita tai yksittäistä luokkaa. Jos koulu järjestää koko koulun tai opetusryhmän opetusta vuosiluokkiin sitomattomasti, se kuvaa opintokokonaisuudet opetussuunnitelmassaan Espoon tuntijaon sekä oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään myös yksittäisen oppilaan kohdalla. Tällöin asiasta tehdään hallintopäätös erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmaan määritellään vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeltavien oppiaineiden opintokokonaisuudet oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tätä mahdollisuutta käytetään tarvittaessa opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä ja oppilashuollollisena toimenpiteenä. Sitä voidaan käyttää myös Suomeen ulkomailta palaavien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämisessä sekä lahjakkuutta tukevana menettelynä.”


§12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen starttiraha-avustusperiaatteet
Yksityisille varhaiskasvatuspalvelujen tuottajille on maksettu starttiraha-avustusta vuodesta 2007 alkaen. Tällä hetkellä voimassa on suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 16.3.2016 Starttiraha-avustusta on viime vuosina myönnetty vuosittain yli 200 varhaiskasvatuspaikalle. Vuonna 2017 avustusta myönnetään lähes 500 varhaiskasvatuspaikalle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. 

Starttiraha-avustusperiaatteita esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaan starttiraha-avustusta maksetaan vuosittain enintään suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioon varatulle määrälle uusia varhaiskasvatuspaikkoja. 
 
§13  Merisaappaan koulun lakkauttaminen 1.8.2018 lukien
Kiistanalainen asia.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
1.    Päättää, että Merisaappaan koulun toiminta lakkaa 31.7.2018 ja siirtyy muihin Espoossa toimiviin yleisopetuksen kouluihin 1.8.2018 lukien.
2.    Päättää, että Poijupuiston toimipiste toimii Mainingin koulun alaisuudessa 1.8.2018 lukien.
3.    Päättää, että Merisaappaan koulun johtokunta lakkaa 31.7.2018.

Nykytilanteessa ei ole nähtävissä erityisiä perusteluja, jotka puoltaisivat Merisaappaan pitämistä omana erillisenä erikoisyksikkönään. Halutaan vahvistaa lähikouluperiaatetta. Tavoitteena on, että Espoossa järjestettäisiin jatkossa keskitettynä ja kaupunkitasoisena palveluna ainoastaan vammaisoppilaiden ja erikseen määritellyt vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetus.

Aikataulu  tiedotuksessa on ollut tosi nopea. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Merisaappaan koulun lakkauttamista koskevasta ehdotuksesta: sinne ei tullut ihmisiä. Espoon nuorisovaltuusto puoltaa Merisaappaan koulun lakkauttamista ja toteaa, ettei Merisaappaan koulu ole tarkoituksenmukainen keino järjestää erityistä tukea Espoossa. Merisaappaan koulun oppilaskunta ei ota kantaa Merisaappaan koulun lakkauttamiseen. Lausunnosta käy kuitenkin ilmi, että oppilaat suhtautuvat pääasiassa myönteisesti koulun lakkauttamiseen ja toiminnan siirtämiseen muihin Espoon kouluihin. Mainingin koulun johtokunta ja oppilaskunta sekä Merisaappaan ja Mainingin koulujen henkilöstö eivät ole antaneet omaa lausuntoaan 27.11.2017 mennessä tai sen jälkeen.

Merisaappaan koulun johtokunta ei katso koulun lakkauttamisen olevan perusteltua. Johtokunta antaa oppilaskunnan lausunnosta oudon kuvan.

Merisaappaan erityiskoulussa opiskelee luokkamuotoisessa erityisopetuksessa 32 vuosiluokkien 7-9 oppilasta, joilla on sosiaalisia, emotionaalisia tai muita koulunkäyntiin liittyviä haasteita.

§14 Kokouksessa kuultavat selostukset
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsee selostusosan tiedoksi.

§15 Lukioiden johtokuntien opiskelijajäsenten valinta vuodeksi 2018


§16 Lukioiden johtokuntien opiskelijaedustajat vuonna 2018

   
§17 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

   
§18 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset



sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Valtuuston kokous 11.12.

Tapiolan kuoron Nöykkiönlaakson kerho
ilahduttu valtuuston jouluateriaa joululauluilla
KOKOUS alkaa 17.30.  Demareista paikalla kaikki.
Muista puolueista pois 8.

ASIALISTA

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Demareilla toinen Ali A.

3. Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 7.12.2017)
7.12.2017-  Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätettiin pöydälle ja niistä äänestetään nyt.

Aloitteista äänestiin. Täydennän myöhemmin.

4. Vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet
KH: merkitään tiedoksi. 
Työttömyysaste laskenut 8,5 %:een. 
33:sta tulostavoitteesta 18 toteutuu.
Lastensuojelun tarve kasvaa.- Tämä teema erityisesti sai aikaan puheryöpyn.

Demareista pöntössä kävivät mm. Johanna, Leena, Maria,  Markku ja Martti.


5. Työllisyyspalvelujen siirrosta konserniesikuntaan ja konsernipalvelujen organisaatiouudistuksesta aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa hallintosääntöä liitteen mukaan siten, että tarkistukset tulevat voimaan 1.1.2018.

6. Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi
TÄRKEÄ asia. Demareista lausuntoa kävivät  Johanna, Juri,  Leena, Liisa ja Markku.

Ryhmä laati asiasta myös mediatiedotteen.

Kahvitaolla oli puuroa ja torttua

7. Uusikummun koulun hankesuunnitelman hyväksyminen
Kyseessä on Outokummulle 1960-luvulla rakennettu toimistorakennuskompleksi, josta uusi omistaja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma on tarjonnut Espoon kaupungille  osia käyttötarkoituksenmuutoksella peruskorjattavaksi kouluksi. 20 vuoden vuokrasopimus. Koulun mitoitusoppilasmäärä on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 496, henkilökunnan tilat mitoitetaan n. 50 hengelle. Aluksi koulu toimii Jousenkaaren koulun väistötilana.

Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti  että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 4.9.2017 päivätyn (päivitetty 8.9.2017 ja 20.11.2017) Uusikummun koulun hankesuunnitelman.
8. Palokärki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara
Palokärjen asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa
Pohjois-Leppävaarassa, keskellä asuinaluetta sijaitseva, pieni toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue  ja sen ympäröimä katualue asuinkerrostalojen korttelialueiksi , asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi , sekä autopaikkojen korttelialueeksi, joka sisältää myös palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja.

KH hyväksyi yksimielisesti

9. Kaskihaka, asemakaavan muutos, alue 432400, 46. kaupunginosa Latokaski
KH hyväksyi äänestyksen jälkeen.
10. Kulmakorpi I, asemakaavan hyväksyminen, alue 640200, 75. kaupunginosa, Kolmperä
KH hyväksyi yksimielisesti


11.Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamisesta Westendiin
Kaupunkitekniikan keskus on käynnistänyt portaiden toteuttamismahdollisuuksien selvittämisen yhteistyössä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa ja hanke on käynnistynyt jo tänä syksynä. Juoksuportaat toteutetaan niin, että ne ovat käytettävissä viimeistään keväällä 2018. 

KOKOUS päättyi 21.44